Jätteitä on alettu toimittaa kuntien ylläpitämille kaatopaikoille noin vuonna 1950. Ennen tätä oli kylillä erilaisia tunkioita. Kaatopaikkatoimintaa jatkettiin 1990-luvulle, jolloin pieniä kaatopaikkoja alettiin sulkea ja keskittää jätteen vastaanotto alueelliselle kaatopaikalle, josta käytetään nykyisin nimitystä jätteen loppusijoituspaikka.

Usein kunnan vanhan kaatopaikan yhteydestä löytää nykyisin jäteaseman. Länsi-Uudellamaalla kaikki kaatopaikkajätteet Hangosta Karkkilaan kuljetetaan Munkkaan jätekeskuksen loppusijoituspaikalle Lohjalle.

Lohjan kaatopaikka on Munkkaan jätekeskus

Lohjan kaatopaikka sijaitsee Munkkaanmäki-nimisellä tilalla, joten paikkaa kutsutaan nykyisin Munkkaan jätekeskukseksi. Jätekeskuksessa on kaatopaikka ja sen hoitoon liittyvät toiminnot, biojätteen siirtokuormaus, jäteasema ja hallinto.

Munkkaanmäelle tultaessa on portin sisääntulon yhteydessä vaakarakennus, jossa ilmoittaudutaan ja saadaan ohjeet jätteentuonnista. Vuosittain jätekeskuksessa asioi noin 50 000 asiakasta. Maksulliset kuormat punnitaan 26 metrin pituisilla, molempiin suuntiin olevilla vaakasilloilla. Hyötyjätteitä tuovat kuormat ohjataan jäteasemalle. Läjitysalueelle pääsevät vain ammattimaisesti sekajätettä kuljettavat.

Jätekeskuksessa on kolme jätteen loppusijoituspaikkaa

Munkkaan jätekeskus on suoja-alueineen noin 30 ha kokoinen. Alueella on kolme jätteen loppusijoituspaikkaa. Vanhin kaatopaikka vuodelta 1967 on suljettu. Vuonna 1996 käyttöönotettu ja vuonna 2000 läjityksen osalta lopetettu loppusijoituspaikka saadaan suljettua muutaman vuoden päästä.

Vuodesta 2000 läjitysalue on täyttänyt EU-direktiivin vaatimukset. Yhteensä 4 hehtaarin läjitysalue täyttyi loppuvuodesta 2009 ja käyttöön otettiin vajaan kahden hehtaarin laajennos. Läjitystila riittää n. vuoteen 2014, jolloin jätteet toimitetaan kaatopaikan sijaan jätevoimalaan Vantaalle.

Vuodessa Munkkaalle loppusijoitetaan noin 60 000 tonnia jätteitä eli 474 kg asukasta kohti. Jokainen jätteen tuottaja maksaa jätteen vastaanottoon ja jätteenkäsittelyyn liittyvät kustannukset, jotka sisätyvät mm. jäteastian tyhjennysmaksuun.

Jätteenkäsittelyä loppusijoituspaikalla

Jäteautot tyhjentävät kuormat läjitysalueelle, jonka pohja on eristetty maasta. 500 000 €/ha maksaneissa pohjarakenteissa on 1,5 metriä eri kerroksia, mm. hitsattu muovikalvo ja Trisoplast-kerros, joiden tehtävänä on estää suotoveden läpipääsy läjitysalueen alle.

Kun jäteauto on tyhjentänyt kuorman läjitysalueelle, tiivistetään jätteet 50 tonnin painoisella kaatopaikkajyrällä ja peitetään maalla. Jyräyksellä murskataan ja tiivistetään jätteet, jolloin saadaan lisää täyttötilavuutta, pienennetään kaatopaikkapaloriskejä, hallitaan rottakantaa ja vähennetään hajuhaittoja.

Vesienkäsittely

Jätteenkäsittelyalueella muodostuu sekä puhdasta pintavettä että likaista suotovettä. Suotovesi on sadevettä ja lumien sulamisvettä, joka on suodattunut jätteiden läpi. Suotovesi otetaan talteen ja puhdistetaan. Jätetäytöillä on neljä pumppaamoa, jotka ohjaavat suotovedet 10 000 kuution kokoiseen tasausaltaaseen. Suotovettä puhdistetaan Munkkaan jätekeskukessa käänteisosmoosiin perustuvalla tekniikalla ja Lohjan kaupungin vedenpuhdistamossa.

Vedenpuhdistus Munkkaalla tapahtuu siten, että tasausaltaasta pumpatun veden pH lasketaan rikkihapolla sakan muodostumisen estämiseksi. Vesi menee hiekkasuodattimen (poistaa savea) ja panossuodattimen (hienosuodatin) läpi ja lopuksi paineella moduulien läpi. Tässä tapahtuu puhdistuminen, sillä moduulin kalvojen läpi pääsevät vain vesimolekyylit. Lopputuloksena muodostuu konsentraattia (likavettä) n. 25% sisääntulleesta vedestä ja loppu on puhdasta vettä, joka johdetaan Siuntionjokeen.

Munkkaan suotovedet vastaavat typen osalta 2000 asukkaan, fosforin osalta 88 asukkaan ja biologisen hapenkulutuksen osalta 400 asukkaan puhdistamattoman jäteveden aiheuttamaa kuormitusta.

Pintavedet ohjataan Siuntion vesistöön, jonka vesistön Kirkkojoen alaosassa vuonna 2005 jätekeskuksen osuus ainevirtaamista oli typen osalta 0,48 % ja fosforin osalta 0,13%.

Kaatopaikkakaasun talteenotto

Biohajoavat jätteet kuten ruoantähteet, paperi, pahvi ja puu eivät maadu kaatopaikalla, vaan muuttuvat jätetäytön hapettomissa olosuhteissa biokaasuksi. Biokaasu sisältää mm. metaania ja rikkipitoisia yhdisteitä. Metaani on ilmakehälle haitallinen kaasu, sillä se on osatekijänä kasvihuoneilmiössä.

Läjitysalueilla on 11 pystykaivoa, joista saadaan biokaasua talteen 170 000 Nm3, 320 MWh vuodessa. Kaasu käytetään alueen rakennusten lämmitykseen, sähköntuotantoon ja loput kaasut poltetaan soihdussa. Kaasun energiamäärä vastaa 32 000 l kevyttä polttoöljyä.

Sulkurakentaminen eli kapselointi

Kun jätetäytölle ei enää läjitetä jätettä, se sulkurakennetaan lopuksi. Kaatopaikan sulkemisella tarkoitetaan, että sieltä hallitusti ohjataan ulos vedet ja biohajoavan aineksen mätänemisen johdosta muodostuva metaanikaasu. Kaatopaikan päälle laitettava noin 1,5 m kerros eri maa-aineksia on yksi osa sulkemisrakentamista.

Aineksina käytetään pääasiassa kierrätysaineita, lievästi pilaantuneita maita, pohjatuhkaa, kompostia, kuitusavea (Finncao-menetelmä on palkittu EU:n merkittävimmällä ympäristöpalkinnolla). Tiiviin pintakerroksen rakentaminen estää sadeveden kulkeutumisen vanhaan kaatopaikkaan ja vähentää näin vesistökuormitusta. Kaatopaikkavesien suurin yksittäinen kuormitustekijä on typpi, joka on ammonium-muodossa. Munkkaalla on suljettu kaatopaikan vanhin osa noin 4 hehtaaria ja 5 hehtaarin alueella on menossa kaasunjohto- ja tiivistekerroksen teko. Sulkurakentaminen maksaa noin 200 000 euroa/hehtaari.

Jätteestä energiaa

Kaikki Länsi-Uudenmaan sekajätteet tomitetaan energiahyötykäyttöön arviolta vuodesta 2014 lähtien, kun jätevoimala valmistuu Vantaalle. Vantaan Energian voimala tuottaa kaukolämpöä ja sähköä pääkaupunkiseudun ja Länsi-Uudenmaan jätteistä.

29.11.2009/PH