Tarinoita kuluttamisesta (seinäkalenteri 2004)
Vuoden 2004 seinäkalenterin teemana oli jätteen synnyn ehkäisy. Jokaisen kuukauden kohdalla annettiin tietoa tai vinkkiä aihepiiristä sekä kysyttiin kulutustavoista. Tässä ne ovat koottuina.
Millä keinoin olet onnistunut pidentämään mielivaatteesi elinikää?
Eräs tärkein keino vaatteen käyttökelpoisuuden ylläpitämiseksi on vaatteiden ohjeen mukainen pesu. Pesua puolestaan voi vähentää tuulettamalla vaatteita, puhdistamalla niitä lumihangessa, tai kuten Tuulia Karkkilasta kirjoittaa: ”hyvään huoltoon kuuluu, että vaihtaa aina tekemisen mukaiset vaatteet päälle”.
Vaatteita kannattaa korjata ja uudistaa. Maija Otalammelta antaa vinkin, että puhkikuluneesta pitkävartisesta pyjamasta saa lahkeita ja hihoja lyhentämällä T-paitapyjaman. Uutta ilmettä esimerkiksi takkiin saa vaihtamalla napit ja ostamalla kirpputorilta asuun sopivan huivin.
Monessa muussakin vastauksessa kerrottiin, miten pienillä korjaustöillä kuten lyhyiden lahkeiden tai rikkoutuneiden resoreiden korjauksella on pidennetty vaatteen käyttöikää. Näyttää siltä, että vaatteita osataan paikata ja sukkia parsia. Nahkatakkien uudelleen vuorittamista käsiteltiin useassa vastauksessa. Värjääminen tuntuu olevan myös paljon käytetty vaatteiden uudistamiskeino.
Jos itse ei osaa korjata, voi käyttää ompelimoiden ja suutareiden palvelua. Vaatteiden uudistamista ja korjaamista kannattaa suosia ennen uuden ostoa tai niin kuin Eeva Nummelasta asian kiteyttää: ”Uusia ei hankita mieliteon mukaan, vaan vasta sitten kun on perimmäinen pakko”.
Minkä tavaran olet pelastanut joutumasta kaatopaikalle?
Yleisimmin käyttöön pelastettuja tavaroita ovat huonekalut, vaatteet, leikkikalut, kodinkoneet, valaisimet jne.
Mikä yhdelle on jäte, voi toiselle olla arvokas. Itselle tarpeettomaksi tullutta ehjää tavaraa kannattaa ensin tarjota kirpputoreille, kierrätyskeskuksiin ja kavereille.
Rikki menneet esineet voi korjauttaa ammattilaisilla jos itse ei osaa, tai käyttää esinettä toiseen käyttötarkoitukseen. Vanhan käyttäminen kannattaa, niin kuin Hannele Lohjalta ajatuksen tiivistää: kolmetoista vuotta sitten kaatopaikkakuormasta pelastettu nojatuoli on perheen suosituin ja käytetyin istuin.
Korulippaasta löytyy 25 000 kg luonnonvaroja.
Ympäristöstä käyttöönotettujen luonnonvarojen laskennan tarkoituksena oli tutustuttaa kuluttajat käsitteeseen ekologinen selkäreppu. Tämä ekotehokkuuden mittaamiseen käytetty mittari kuvaa niitä materiaalipanoksia, jotka on otettu luonnosta tuotteen valmistamiseen. Ekologisen selkärepun laskennassa otetaan huomioon viisi luonnonvaraa: elottomat materiaalit (esim. hiekka, öljy), elolliset materiaalit (kasvit, eläimet), maa- ja metsätalouden maamassat, vesi ja ilma. Näin ollen esimerkiksi 5 g kultasormuksen ekologinen selkäreppu painaa 2000 kg ja hopeaketjun selkäreppu on 20 kg. Korulippaassa voi olla 25 000 kg luonnonvaroja, mikäli sieltä löytyy esimerkiksi 12 kultasormusta.
Kuinka monta kenkäparia löytyy kotoa?
Vaikka ei ehkä uskoisi, niin kotoa saattaa hyvinkin löytyä keskimäärin 26 kenkäparia. Kun kerrallaan voi käyttää vain yhtä kenkäparia, niin kannattaa mietittiä, miten kenkien käyttöä voisi ekotehostaa. Kenkien kohdalla voi toimia esimerkiksi näin: lopeta heräteostokset, mieti omalta kohdaltasi käyttötarkoitusta ja valitse mahdollisimman monikäyttöiset kengät (esimerkiksi vaelluskenkien sijaan voi pärjätä kumisaappailla), suosi pintanahkaisia jalkineita (ne ovat mokkanahkaa tai kangaspintaisia helpommat pitää puhtaana ja uudistaa väriä), puhdista kengät perusteellisesti ennen pidempää seisokkia ja siirrä suojaan pölyltä ja ruttaantumiselta. Muista suutarin palvelut!
Millaisessa pihassa silmä ja sielu virkistyy?
Pihaan kuuluu koivu, kalliota, sammalta, puron solinaa ja kohtuullinen määrä kukkia ja pensaita. Osa pihasta voi olla niittyä. Pihalla on tietenkin kalusteet, jotka on tehty kotimaisesta puusta. Parasta pihassa on sen olemassaolo ja mielihyvä, joka muodostuu pihalla aherrettaessa. Tämä jos mikä, on oiva keino suunnata energia vähämateriaalisempaa kuluttamista kohden – kunhan malttaa pidättäytyä runsaasta kasvien, kemikaalien ja välineiden hankinnasta.
Mitä palveluja on saatu tai annettu lahjaksi?
Yleisimmät annetut palvelulahjat olivat avustaminen kodinhoitotöissä, puutarhanhoidossa sekä lasten ja kotieläinten hoidossa. Jos ATK-asiat ovat hallinnassa, niin se osaaminen on myös lahjan arvoinen. Upealta tuntuisi saada myös lahja, jossa luvataan tehdä ja toteuttaa puutarhasuunnitelma!
Mitä tavaraa tulee käytettyä vain kerran ja mitä mahdollisuuksia on korvata se kestotuotteella?
Kerran käytettävistä tavaroista yleisimmät ovat kertakäyttöastiat. Ruoanvalmistukseen liittyen löytyy myös paljon vain kerran käytettäviä tuotteita, kuten suojakääreet, talouspaperi ja suodatinpussi.
Kertakäyttöisen tuotteen korvaamiseksi kestotuotteilla tai niiden käyttöiän pidentäminen onnistuu seuraavilla tavoilla
- pikarit ja rasiat pestään ja käytetään uudelleen pakastamisessa tai retkimukeina
- grillatessa sytytysnesteen sijaan käytetään tuohenpalasia
- tuorekelmun sijaan kulho suojataan kannella tai lautasella
- eväät voi pakata käytettyihin leipäpusseihin tai tyhjiin margariinirasioihin
Mikä on turhin keksitty kodinkone?
Turhimmat kodinkoneet ovat keittiössä käytettäviä, sähköllä toimivia laitteita. Turhimmista turhin on munankeitin. Muita olivat voileipägrilli, leipäkone, sitruunapuristin, vohvelirauta, jäätelökone ja friteerauskeitin. Kodin muissa tiloissa käytetyistä, vastaajien mielestä turhista, kodinkoneista mainittiin sähköhammasharja ja ilmankostutin.
Kodinkoneen hankintaa tehdessä näyttää olevan syytä harkita, onko laitteelle todella käyttöä pitkäksi aikaa vai onko kyseessä tarve, joka on syntynyt hetken muotioikusta.
Mitä asioita yleensä lainataan tai vuokrataan?
Kirjojen, elokuvien ja äänitteiden lainaaminen on yleisintä. Toinen pääryhmä on kiinteistön huollossa käytettävät laitteet, kuten peräkärry, pora, pensasleikkuri tai oksasilppuri. Lainattessa tavarat saattavat rikkoutua tai kadota. Hyvä vinkki tähän on, että lainatessa tavaran lainaa samalla työn tekijän!
Mitä voi askarrella tai rakentaa hyödyntämällä jo olemassa olevaa materiaalia?
Käytetyimmät materiaalit olivat puu, muovi, paperi, tekstiilit ja luonnonmateriaaleista kävyt sekä oksat. Näitä hyödynnettiin mm. seuraavasti
- lehdistä tai vanhoista tapettikirjoista saa askarreltua kirjekuoria tai kortteja
- vanhat vaatteet voi käyttää tilkkutöissä tai niistä voi muokkaamalla tehdä uusiokuitua
- muoviset elintarvikepikarit ovat hyviä idätysastioita tai maalamalla niistä saa koriste-esineitä
- ”oravan syömät kuusenkävyt voi kuivattaa ja maalata kukkasiksi”
- käytettyjä lautoja voi hyödyntää linnunpönttöjen tai hyllykköjen rakentamisessa
Mikäli käyttöä ei heti ole, voi ne säilyttää vaikkapa materiaaliryhmittäin lajiteluina myöhempää käyttöä varten.
Mikä on ollut paras joululahja?
Parhaan joululahjan muistot liittyivät paljolti lapsuuden jouluihin, jolloin tavaraa oli nykyistä vähemmän tarjolla. Siksi lapsen saama lahja, kuten Pikku jättiläinen (kirja), sukset, rattikelkka tai posliininukke ovat jääneet mieleen. Mikäli lahja on ollut tosi tarpeellinen ja odotettu, kuten astianpesukone tai tietokone, on se ollut erityisen mieleinen.
Lapsen tai lapsenlapsen syntymä, sairaudesta toipuminen tai kadonneen esineen löytyminen on jäänyt monelle vastaajalle mieleen mieluisena joululahjana. Varmasti monelle iki-ihana joululahja on, kuten eräs vastaaja kirjoitti ” paras lahja on ympäri vuoden 32 vuotta kestänyt perheeni rakkaus”.